Bibliography
Kirjallisuutta
Suomenkielisen laitoksen lisäys: Eric Steven Raymond The Cathedral and the Bazaar -verkkoessee.
OPL-lisenssi (kirjan alkuperäinen lisenssi) vaatii, että alkuperäinen teos on muokatuissa (koskee myös käännettyjä) lähdeviittauksena.
I quoted several bits from Frederick P. Brooks's classic The Mythical Man-Month because, in many respects, his insights have yet to be improved upon. I heartily recommend the 25th Anniversary edition from Addison-Wesley (ISBN 0-201-83595-9), which adds his 1986 No Silver Bullet paper.
Esseessäni on useita lainauksia Frederick P. Brooksin hyvin tunnetusta kirjasta The Mythical Man-Month, koska monessa suhteessa hänen ajatuksensa eivät ole vieläkään kohdanneet voittajaansa. Suosittelen sydämellisesti Addison-Wesleyn julkaisemaa 25-vuotisjuhlalaitosta (ISBN 0-201-83595-9), jossa on liitteenä Brooksin 1986 lisäämä No Silver Bullet-osio.
"Have yet to be improved upon" - odottavat haastajaansa, voittajaansa, ovat vieläkin parasta mitä on esitetty, ovat ylittämättömiä (olenkohan oikeassa?) 5.12.2008 (JP)
The new edition is wrapped up by an invaluable 20-years-later retrospective in which Brooks forthrightly admits to the few judgements in the original text which have not stood the test of time. I first read the retrospective after the first public version of this essay was substantially complete, and was surprised to discover that Brooks attributed bazaar-like practices to Microsoft! (In fact, however, this attribution turned out to be mistaken. In 1998 we learned from the Halloween Documents that Microsoft's internal developer community is heavily balkanized, with the kind of general source access needed to support a bazaar not even truly possible.)
Uudessa laitoksessa on korvaamaton 20 vuotta myöhemmin -ajantasakatsaus, jossa Brooks avoimesti myöntää, että aivan kaikki hänen alun perin kirjoittamansa ei ole kestänyt aikaa. Luin katsauksen vasta kun tästä esseestä oli julkaistu ensimmäinen julkinen versio, ja hämmästyin, että Brooks oli pannut basaarityyliset kokeilut Microsoftin nimiin! Itse asiassa tämä sidos osoittautui virheeksi. 1998 saimme kuulla Halloween-asiakirjavuodosta, että Microsoftin sisäinen kehittäjäyhteisö on pahasti eripurainen ja balkanisoitunut, jonka sisällä basaarimalli ei olisi edes teoriassa mahdollinen.
Gerald M. Weinberg's The Psychology Of Computer Programming (New York, Van Nostrand Reinhold 1971) introduced the rather unfortunately-labeled concept of egoless programming. While he was nowhere near the first person to realize the futility of the principle of command, he was probably the first to recognize and argue the point in particular connection with software development.
Gerald M. Weinbergin The Psychology Of Computer Programming (New York, Van Nostrand Reinhold 1971) esitteli melko onnettomasti nimetyn käsitteen "egoton ohjelmointi". Vaikka hän ei ole niiden joukossakaan, jotka ensimmäisinä huomasivat komentojohtamisen mielettömyyden, oli hän luultavasti ensimmäinen, joka keksi yhdistää sen ohjelmistosuunnitteluun ja otti asian puheeksi tässä yhteydessä.
Richard P. Gabriel, contemplating the Unix culture of the pre-Linux era, reluctantly argued for the superiority of a primitive bazaar-like model in his 1989 paper LISP: Good News, Bad News, and How To Win Big. Though dated in some respects, this essay is still rightly celebrated among LISP fans (including me). A correspondent reminded me that the section titled Worse Is Better reads almost as an anticipation of Linux. The paper is accessible on the World Wide Web at http://www.naggum.no/worse-is-better.html.
Richard P. Gabriel, joka pohdiskeli Unix-maailman kulttuuria ennen Linuxia, vastahakoisesti joutui puolustelemaan alkukantaista basaarityyliä muistuttavaa toimintamallia vuonna 1989 kirjoittamassaan esseessä LISP: Good News, Bad News, and How To Win Big. Vaikka teos on nykyään osin jo vanhentunut, esseellä on silti edelleen oma kunniapaikkansa LISP-fanien kirjahyllyssä (kuten minun). Eräs minulle kirjoittanut henkilö mainitsi, kuinka luku nimeltä Worse is Better voidaan tulkita Linuxin tulemisen ennuskirjoitukseksi. Essee on saatavilla osoitteessa http://www.naggum.no/worse-is-better.html.
De Marco and Lister's Peopleware: Productive Projects and Teams (New York; Dorset House, 1987; ISBN 0-932633-05-6) is an underappreciated gem which I was delighted to see Fred Brooks cite in his retrospective. While little of what the authors have to say is directly applicable to the Linux or open-source communities, the authors' insight into the conditions necessary for creative work is acute and worthwhile for anyone attempting to import some of the bazaar model's virtues into a commercial context.
De Marcon ja Lister's Peoplewaren Productive Projects and Teams (New York; Dorset House, 1987; ISBN 0-932633-05-6) on aliarvostettu helmi, jonka näin ilahtuneena ansaitusti ottavan paikkansa Fred Brooksin katsauksessa. Vaikka hyvin vähän siitä on suoraan sovellettavissa Linuxiin tai avoimen lähdekoodin yhteisöjen tarpeisiin, on tekijän näkemys luovan työn ehdoista edelleen ajankohtainen ja lukemisen väärti kaikille, jotka haluavat ammentaa basaarimallista ja sen hyveistä kaupallisessa ympäristössä.
Finally, I must admit that I very nearly called this essay The Cathedral and the Agora, the latter term being the Greek for an open market or public meeting place. The seminal Agoric Systems papers by Mark Miller and Eric Drexler, by describing the emergent properties of market-like computational ecologies, helped prepare me to think clearly about analogous phenomena in the open-source culture when Linux rubbed my nose in them five years later. These papers are available on the Web at http://www.agorics.com/agorpapers.html.
Lopuksi minun on pakko myöntää, että oli sillä hilkulla, etten antanut esseelleni nimeä Katedraali ja agora. Agorahan on kreikkalainen kattamaton tori ja kohtaamispaikka. Agoric Systems -essee, joka on Mark Millerin ja Eric Drexlerin tärkeä teos, kuvaa nousevien markkinahenkisten tietokoneyhteisöjen piirteitä tavalla, joka sai minut harkitsemaan uudelleen vastaavia ilmiöitä avoimen lähdekoodin ympäristössä, kun Linux heilutteli niitä nenäni edessä viisi vuotta myöhemmin. Esseekokoelma on saatavilla osoitteesta http://www.agorics.com/Library/agoricpapers.html.
Agoricsin linkki ei enää toimi Aikakone toimii (http://web.archive.org/web/*/http://www.agorics.com/agorpapers.html) ja sitä kautta googlaamalla löytyy http://www.agorics.com/Library/agoricpapers.html, korjasin linkin tekstiin.