Epilog: Netscape Embraces the Bazaar
Jälkisanat: Netscape liittyy basaariin
"Epilog" - jälkisanat, loppunäytös; "Embrace" - ottaa haltuun, omaksua, käsittää piiriinsä, liittyä johonkin
It's a strange feeling to realize you're helping make history....
Tulee outo olo, kun huomaa osallistuvansa historian tekemiseen...
Jopin tekemiä muutoksia: Suomalainen sanoo suoremmin.
On January 22 1998, approximately seven months after I first published The Cathedral and the Bazaar, Netscape Communications, Inc. announced plans to give away the source for Netscape Communicator. I had had no clue this was going to happen before the day of the announcement.
Netscape Communications ilmoitti tammikuun 22. päivänä 1998 avaavansa selaimensa lähdekoodin. Tämä tapahtui hieman yli puoli vuotta sen jälkeen, kun olin julkaissut tämän kirjoituksen ensimmäisen version. Minulla ei ollut ollut aavistustakaan yhtiön aikeista.
Englanissa tärkein asia on usein lauseen lopussa. Suomessa alussa. Englannissa puhutaan helposti kuukausista, suomessa sama ilmoitetaan usein vuosissa.
Eric Hahn, executive vice president and chief technology officer at Netscape, emailed me shortly afterwards as follows: "On behalf of everyone at Netscape, I want to thank you for helping us get to this point in the first place. Your thinking and writings were fundamental inspirations to our decision."
Pian sain sähköpostia Eric Hahnilta, Netscapen teknologia- ja varapääjohtajalta. "Kaikkien netscapelaisten puolesta haluan kiittää sinua, että yleensä pääsimme tänne asti. Ajatuksesi ja kirjoituksesi olivat meille innoituksen lähde", hän kirjoitti.
Käännös syntyy, kun ymmärretään, mitä tapahtui ja sen jälkeen kerrotaan se suomeksi.
The following week I flew out to Silicon Valley at Netscape's invitation for a day-long strategy conference (on 4 Feb 1998) with some of their top executives and technical people. We designed Netscape's source-release strategy and license together.
Seuraavalla viikolla lensin Piilaaksoon Netscapen kutsusta. Helmikuun 4. päivänä pidetyssä palaverissa suunnittelimme yhtiön johtohenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa selaimen lähdekoodin julkistamisstrategiaa ja lisensiointia.
Lisensiointia? Onko OK
A few days later I wrote the following:
Muutamia päiviä myöhemmin kirjoitin:
Netscape is about to provide us with a large-scale, real-world test of the bazaar model in the commercial world. The open-source culture now faces a danger; if Netscape's execution doesn't work, the open-source concept may be so discredited that the commercial world won't touch it again for another decade.
Netscape tarjoaa suuren mittakaavan, reaalimaailman tilaisuuden kokeilla basaarimallia. Meitä kohtaa nyt vaara: jos Netscape ei onnistu, avoimen lähdekoodin konsepti voi joutua niin huonoon valoon, ettei kaupallinen maailma koske siihen uudestaan kymmeneen vuoteen.
On the other hand, this is also a spectacular opportunity. Initial reaction to the move on Wall Street and elsewhere has been cautiously positive. We're being given a chance to prove ourselves, too. If Netscape regains substantial market share through this move, it just may set off a long-overdue revolution in the software industry.
Toisaalta, onhan tämä mahtava tilaisuus. Wall Streetillä ja muualla ensireaktio on ollut varovaisen myönteinen. Meillä on nyt tilaisuus osoittaa, että olemme oikeassa. Jos Netscape säilyttää merkittävän markkinaosuuden avaamalla lähdekoodinsa, seuraus voi olla, että ohjelmistoalalla alkaa kauan odotettu mullistus.
The next year should be a very instructive and interesting time.
Ensi vuosi on varmaan opettavaa ja kiinnostavaa aikaa.
And indeed it was. As I write in mid-2000, the development of what was later named Mozilla has been only a qualified success. It achieved Netscape's original goal, which was to deny Microsoft a monopoly lock on the browser market. It has also achieved some dramatic successes (notably the release of the next-generation Gecko rendering engine).
Ja olihan se. Vuoden 2000 puolivälissä saatoin todeta, että Mozillaksi nimetty kokeilu oli vain osittainen menestys. Se saavutti Netscapen alkuperäisen päämäärän, eli esti Microsoftia saamasta monopolia selainmarkkinoilla. Joitakin muitakin merkittäviä tuloksia saavutettiin, kuten seuraavan sukupolven selainytimen, Geckon kehittäminen.
"Qualified success" - ei ole vaatimukset, odotukset täyttävä menestys, kuten edellinen kääntäjä luuli. -- "Qualified success" tarkoittaa todellisuudessa "ei aivan täydellinen menestys", "menestys tietyin varauksin", ks. kohta Q sivulla http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_self-contradicting_words_in_English -- Gecko on selaimen 'ydin', ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Gecko -- Geckon julkaisemista merkittävämpää oli sen kehittäminen, vältetään me IT-kauppakieltä.
However, it has not yet garnered the massive development effort from outside Netscape that the Mozilla founders had originally hoped for. The problem here seems to be that for a long time the Mozilla distribution actually broke one of the basic rules of the bazaar model; it didn't ship with something potential contributors could easily run and see working. (Until more than a year after release, building Mozilla from source required a license for the proprietary Motif library.)
Selaimen kehitystyöhön ei kuitenkaan onnistuttu haalimaan sellaista massiivista ulkopuolisten kehittäjien joukkoa, jota Mozillan perustajat olivat toivoneet. Ongelma oli se, että Mozillan jakelu itse asiassa rikkoi pitkään yhtä basaarimallin perussääntöä: sen mukana ei tullut ohjelmaa, jota avustajat olisivat voineet helposti ajaa ja nähdä toiminnassa. (Vielä yli vuosi julkaisemisen jälkeen Mozillan kääntäminen lähdekoodista vaati lisenssin kaupalliseen Motif-kirjastoon.)
Proprietary? -poro-softa=kaupallinen,suljettu
Most negatively (from the point of view of the outside world) the Mozilla group didn't ship a production-quality browser for two and a half years after the project launch—and in 1999 one of the project's principals caused a bit of a sensation by resigning, complaining of poor management and missed opportunities. "Open source," he correctly observed, "is not magic pixie dust."
Ulkopuolisen maailman näkökulmasta kielteisintä oli, että Mozilla-ryhmä ei saanut tuotantokäyttöön sopivaa selainta valmiiksi kahteen ja puoleen vuoteen. Vuonna 1999 yksi projektin päätekijöistä aiheutti kohua eroamalla. Hän valitti huonosta johtamisesta ja menetetyistä tilaisuuksista. "Avoin lähdekoodi", hän huomautti osuvasti, "ei ole poppakonsti".
"Pixie dust" - taikapöly, unihiekka, keijupöly; mitenköhän tuo on käännetty J. M. Barrien Peter Panissa, josta peräisin?
And indeed it is not. The long-term prognosis for Mozilla looks dramatically better now (in November 2000) than it did at the time of Jamie Zawinski's resignation letter—in the last few weeks the nightly releases have finally passed the critical threshold to production usability. But Jamie was right to point out that going open will not necessarily save an existing project that suffers from ill-defined goals or spaghetti code or any of the software engineering's other chronic ills. Mozilla has managed to provide an example simultaneously of how open source can succeed and how it could fail.
Ei tosiaan ole. Mozillan pitkän aikavälin ennuste näyttää nyt marraskuussa 2000 paljon paremmalta kuin Jamie Zawinskin eroamisen aikoihin. Viime viikkoina päivittäin julkaistut uudet versiot ovat vihdoin olleet tuotantokäyttöön sopivia. Mutta Jamie oli oikeassa siinä, että avoimen lähdekoodin malli ei välttämättä pelasta sellaista projektia, joka kärsii epäselvästi määritellyistä tavoitteista, spagettikoodista tai muista ohjelmistotekniikan kroonisista vaivoista. Mozilla on esimerkki sekä onnistumisesta että epäonnistumisen mahdollisuudesta.
Pitäskö tota nightlyä purkaa taviksille? -- Se viitannee joka päivä (tai ilta) julkaistuihin uusiin versioihin
In the mean time, however, the open-source idea has scored successes and found backers elsewhere. Since the Netscape release we've seen a tremendous explosion of interest in the open-source development model, a trend both driven by and driving the continuing success of the Linux operating system. The trend Mozilla touched off is continuing at an accelerating rate.
Näiden tapahtumien jälkeen avoimen lähdekoodin idea on ollut menestys ja löytänyt uusia tukijoita. Netscapen julkaisusta lähtien kiinnostus avoimen lähdekoodin malliin on kasvanut räjähdysmäisesti. Linux-käyttöjärjestelmän jatkuva suosio on ollut osa tätä trendiä ja vauhdittanut sitä. Mozillasta alkanut kehityssuunta vahvistuu kiihtyvällä vauhdilla.
Touch off? - peli-ilmaus aloittamiselle