Keskustelu

Tälle sivulle keskustelua ja kysymyksiä yms. Laita myös nimi/nimimerkki, niin keskustelun seuraaminen on helpompaa.

Päätöksiä yksittäisistä sanoista, jos näet väärin kirjoitetun, voit huoletta korjata:

oikein	väärin
ohjelmistonkehitys	ohjelmistokehitys
Linuksen	Linusin
ohjelmavirheen korjaus (tai jäljitys)	debuggaus
virheraportti	bugiraportti
pop-asiakasohjelmisto	pop-asiakas
internet	Internet

Tervehdys työtoverit!

Kiitoksia tämän hankkeen alullepanijoille ja sinnikkäille osallistujille. Olen omalta osaltani käynyt tekstin läpi, missä nojauduin paljolti edeltävään hyvään työhön.

Vielä löytyy varmasti korjattavaa, kuten lainausmerkkien yhdenmukaistaminen alkuperäisen ja käännetyn tekstin välillä. Lyöntivirheiden ja muiden bugien metsästämisessä on vielä työtä. Esimerkiksi on syytä käyttää ilmausta ohjelmistonkehitys eikä ohjelmistokehitys (Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmistonkehitys).

Nyt Linus-genetiivi on muodossa 'Linuksen', kuten alla olevassa keskustelussa ilmeisesti kehotetaan. Toisaalta on esitetty tulkinta, että genetiivin tulisi olla muotoa 'Linusin'. Jätän jälkimmäisen muotoilun kannattajien tehtäväksi muotoilla genetiivit uusiksi, jos he ovat vakuuttuneita asiansa oikeellisuudesta.

Alkusivun sisällysluettelo tulisi korjata lukujen otsikoita vastaavaksi tai toisinpäin.

Minun puolestani teksti alkaa kuitenkin olla valmis ja sen voi vähitellen siirtää seuraavaan vaiheeseen.

t. Jopi

Jopille kiitos isosta panoksesta. Lainausmerkkejä ei ole tarkoitus yhdenmukaistaa alkperäisen kanssa vaan käyttää Suomalaisia vastineita. Tätä vaikeuttaa se, että wiki on rikkonut osan alkuperäisistä lainausmerkeistä (osa on muuttunut kursivoiduksi). Pitää ihan alkuperäisestä lähteestä katsoa milloin on käytetty lainausmerkkejä, milloin kursivointia. t.AR

Debuggaus=Ohjelmavirheiden etsiminen/jäljittäminen. Tämä termi esiintyy monessa paikassa. Vaihtoehdot

Kirjan alkuun tulee sanasto (voisi olla hyvä, hakkerinkin voisi siinä selittää heti ei-rikolliseksi)
Käyttää aina debug termiä ( a) ei selittelyjä, b) ensimmäisellä kerralla selittää alaviitteessä se c) joka kerta alaviitteessä )
käyttää aina termiä ohjelmavirheiden etsiminen (rehellisesti suomea, mutta onko vähän kömpelö?)
- - Mutta kyllä sana debug:kin on hirveän kömpelö sana kirjoituksessa. Jo sen taivutus on niin hankalaa. Eli ääni ohjelmavirheiden jäljittämiselle. //EliasJ
- Jos suomeksi käännetään niin voisi olla fiksua ihan oikeasti sitten käyttääkin sitä suomea -- eli ei debugata vaan etsitään / jäljitetään / whatever ohjelmavirheitä. //ZeiP

- Debuggaus on paitsi virheiden etsimistä, myös niiden korjaamista. Kun tässä suomennetaan tekstiä, on syytä puhua suomenkielisillä termeillä silloin, kun niitä on käytettävissä. Tekstistä on syytä tehdä niin helppoa kuin mahdollista, sillä suomennettua tekstiä voi lukea joku noviisikin, ja näkemällä hieman vaivaa voimme olla kohteliaita heitä kohtaan ja toivottaa uusia ihmisiä tervetulleeksi avoimen lähdekoodin maailmaan. Ei ole syytä pakottaa ketään etsimään avaimia ammattislangin sanoihin, jos hyviä ja tarkkoja suomenkielisiä termejä on tarjolla. Mielestäni virheen korjaaminen on riittävän tarkka vastine debugging-sanalle. Mitä lyhyempänä voimme pitää kirjan alkuun tulevan sanaston, sitä helpommin avautuu ovi uusille ihmisille. - Jopi

Genetiivi sanasta 'Linus'

Tällä hetkellä on käytetty sekä 'Linusin', että 'Linuksen'. Wikipedia-artikkeli käyttää vain muotoa Linuksen, samoin Linuksen omaelämäkerta-kirja, jonka on suomentanut hänen siskonsa. (Torvalds, Linus & Diamond, David: Just for Fun. Menestystarina. Engl. alkuteos: Just for Fun: The Story of an Accidental Revolutionary, suom. Sara Torvalds. Schildts, 2001. ISBN 951-50-1203-1. ) Onko mitään perusteita käyttää muotoa 'Linusin' vai onko se täysin väärä?

-AR

Bug, bug report

Mielestäni bugi-sanaa voi käyttää harkiten siellä, missä tarvitaan ytimekäs ilmaisu, mutta bugiraporttia parempi ilmaisu olisi "virheraportti". 5.12.2008 (JP)

-Hyvä linjaus (AR)

pop-asiakas -> pop-asiakasohjelmisto

Ohjeet-sivulla sanotaan, että tulisi käyttää suomalaisia lainausmerkkejä ", mutta lainausmerkki suomessa on ”. Tällä ei ehkä ole merkitystä wiki-versiota tehtäessä, mutta jos jonkinlaista lopullista julkaisua tehdään, olisi suotavaa, että myös lainausmerkki olisi oikein. — Tsoots

Hyvä pointti. Lopulliseen on tarkoitus saada viralliset "Suomen kielen normaalit lainausmerkit ovat ”kaarevat kokolainausmerkit” siten, että aloitus- ja lopetusmerkki ovat samanlaiset." -AR

Kääntämisestä yleensä

En ole itse kielenkääntäjä, mutta jonkun verran joudun työkseni tai opiskelun takia kääntämään tekstiä suomesta englantiin ja toisinpäin. Tältä pohjalta haluaisin esittää pari kommenttia.

- Kääntäminen ei tarkoita kääntämistä sanasta sanaan. Monesti jonkin asian voi sanoa jotain muuta kuin alkuperäistä käännettyä sanaa käyttämällä ilman että tekstin idea tai tyyli kärsii.

- Edelliseen kommenttiin liittyy myös se asia, että kannattaa pyrkiä kirjoittamaan hyvää suomen kieltä ja välttää anglismeja, jollei ne ole vakiinnuttaneet asemaansa suomen kielessä. Esimerkiksi "räjähdys kiinnostuksessa" ei kuulosta kovinkaan hyvältä, mutta räjähdysmäinen kasvu kiinnostuksessa" kuulostaa jo ihan suomelta.

Toinen kommenttini liittyy substanssiin. Älkää sitten hyvät ihmiset provosoituko.

Selvästi näkee, että monen kääntäjän tausta liittyy tietotekniikkaan ja kielitieteellistä osaamista ei ole kovin paljoa. Siksi kannattaisi opiskella hieman kielen perusteita ennen käännöstyötä. Vai toimisiko sama asia myös toisinpäin eli että englantia tai kääntämistä opiskeleva tai tutkinnon suorittanut päättäisi ruveta ohjelmistokehittäjäksi?

Yksi ongelma mikä vapaisiin ohjelmistoihin ja vapaisiin projekteihin yleensä liittyy on se, että kaikkien pitää saada osallistua, vaikka ei olisi asiantuntemustakaan. Esimerkiksi joiden vapaiden ohjelmien ja ohjelmistojen suomeksi käännetyt valikot ja ohjetekstit ovat niin karmaisevaa luettavaa, että mieluummin sitä jopa tyytyisi Babelfishillä tuotettuihin käännöksiin..

Tämä oli keskustenlunavaus, ei provo.

//Eskobastion

Aika rankkaa tekstiä. Mielestäni avoimen koodin projektit eivät vastaa suojatyöpaikkoja tyyliin "kaikkien pitää saada osallistua". Ongelma on se, että tekemistä on valtavan paljon, jolloin kaikki tehty työ vie eteenpäin. Alkuperäinen teksti on sen verran tietotekninen, että en tiedä selviäisikö siitä humanisti-englanninkääntäjä paremmin kuin peräsuomen tietoteknikko. Voisimme toki jäädä odottamaan, että saamme kokoon porukan jossa on vain ihmisiä, joilla on tutkinto sekä englannin kääntämisestä, että tietotekniikasta, mutta tarkoitus on saada jotakin aikaseksikin.

Paras tapa onkin edetä iteratiivisesti: Ensimmäisen käännöksen tekevät ne, jotka ymmärtävät mitä yksittäiset sanat tarkoittavat, korjauskierroksen tekevät ne, joilla on kääntäminen hallussa, seuraavan ehkäpä ne joilla on suomenkielen lauserakenteet hallussa. Lopuksi vielä konekielikoodaajat, jotka löytävät viimeisenkin kirjoitusvirheen pois tekstistä.

Pidetään tämä keskustelu kuitenkin vain tässä projektissa. laatu(at)lokalisointi(dot)org-postilistalla voimme jatkaa suomennettujen avoimen lähdekoodin ohjelmien laadusta, toivottavasti ohjelmien nimet ja versiot mainiten. Riittävästi kun provosoit siellä, niin johan alkaa ohjelmien valikkojen suomennokset toimimaan (ainakin niissä ohjelmissa jotka nostat esiin).

-AR

Luvussa 11 puhutaan Extreme Programming, XP-mentelmästä. Sille ei taida olla vakiintunutta suomennosta? Nyt ehdotettu "äärimmäinen ohjelmointi" kuullostaa kömpelöltä. KS, esim: http://fi.wikipedia.org/wiki/Extreme_Programming

-TV

Tulevaisuus

Jos tällainen projekti sattuisi onnistumaan mukavasti ja intoa vielä riittää, niin mikä olisi seuraava kirja:

Katedraalin ja Bazaarin jatko-osa: http://www.catb.org/~esr/writings/homesteading/homesteading/
Katedraalin ja Bazaari-trilogian kolmas osa: http://www.catb.org/~esr/writings/magic-cauldron/magic-cauldron.html (nämä kolme esseetä muodostavat kirjan jota O'Reilly myy painettuna tuotteena nimeltä "Cathedral and the Bazaar" )
http://producingoss.com/
http://futureoftheinternet.org/
http://www.shlomifish.org/philosophy/foss-other-beasts/revision-2/foss-and-other-beasts/
http://www.advancedlinuxprogramming.com/

Internet: internet vaiko Internet

Itsellä tekstissä pistää silmään termin internet jatkuva kirjoitus isolla alkukirjaimella, "vapaaehtoisia Internetistä"... Tämä ei käsittääkseni ole iso erhe, mutta uskoakseni suositus on kirjoittaa sana pienellä ellei haluta viitata erityisesti sen nimeen. Wikipediasta:

"Kahden kirjoitustavan välillä voi nähdä merkityseron: Kun Internet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, korostuu sen merkitys maailmanlaajuisen tietoverkon nimenä. Pienen alkukirjaimen kera se käsitetään pikemminkin viestintävälineeksi kuten televisio."

Jos päteviä vastaväitteitä tule niin muutan kaikki kirjoitusasultaan pieneksi, kunhan saan oikolukurupeamani loppuun.

-Jarkko